13.11. Organisaatiomallin johtaminen; case: osuustoiminta

Osuuskuntatoiminnan johtamisessa on huomioitava monia seikkoja, jotta tasapainotteleminen liiketoiminnan edistymisen ja osuuskuntalaisten tyytyväisyyden ja etujen välillä onnistuu kannattavasti. Tästä voidaan puhua kaksoisluonteena. Johtamisessa on toisaalta paljon samoja peruselementtejä kuin missä tahansa johtamisessa, mutta ihmismielen tuntemus ja ajan hermoilla oleminen korostuvat, sillä toiminnassa on koko ajan ajateltava sitä, mikä miellyttää osuuskuntalaisia. Voiton maksimoimista on se, että osuuskuntalaiset pysyvät osuuskuntalaisina ja toisaalta heitä saadaan lisää. Jäsenyys tulee tehdä kannattavaksi ja kiinnostavaksi ja sitä on monessa tilanteessa ajateltava ensisijaisesti, ennen kuin mietitään kuinka voitto maksimoidaan. 

Osuuskuntatoiminnassa korostuvat erilaiset arvot, joista perusarvoja ovat muun muassa tasa-arvo, demokratia ja oikeudenmukaisuus. Periaatteita ovat vapaaehtoinen jäsenyys, osuuskuntien välinen yhteistyö ja huolenpito lähiyhteisöstä. Ratkaisuja tulee tehdä esimerkiksi näitä asioita huomioiden. Oman kokemukseni mukaan arvoja voidaan nähdä eri palveluissa, mutta toisaalta joistakin toiminnoista taas perusteluja olisi mielenkiintoista kuulla enemmän: millä tavalla arvot näkyvät näissä ratkaisuissa. Ratkaisuissa tulee uskaltaa ottaa huomioon nykyhetki, mutta myös pitkän aikavälin vaikutukset.

Osuuskuntatoiminta kasvaessaan ja onnistuessaan mahdollistaa monia asioita. Osuuskunta osallistuu markkinoiden kilpailuareenalle siinä missä osakeyhtiöt ja henkilöyhtiöt tai julkiset palvelut. Tämä aiheuttaa myös mahdollisia moraalisia ristiriitoja ja erilaisia näkemyksiä ihmisissä. Toiminta voidaan nähdä rosvoavana, kun palveluita tehdään osuuskuntatoiminnan nimissä ja tilaa ja mahdollisuuksia viedään muilta toimijoilta. Toisaalta toiminta voidaan nähdä pelastavana, kun erilaisia palveluita mahdollistetaan ja laatu pidetään hyvänä, kun tasokasta kilpailua pystytään synnyttämään. Näitä kommentteja kuulee paljon kun ihmiset itsekin joutuvat tasapainottelemaan omistajina tai asiakkaina erilaisten kysymysten äärellä. Erityisesti samat perusarvot, joita osuuskuntatoiminnassa on esillä, tuntuvat olevan ohjailevia ihmisten ratkaisuissa ja puheissa oman kokemukseni mukaan.

Institutionalismista ja McDonaldsoitumista voidaan havaita myös osuuskuntatoiminnassa, kun ajatellaan erilaisia ketjuliikkeitä, jotka ovat lähes samankaltaisia keskenään ja toimivat samoilla periaatteilla. Institutionalismissa ja McDonaldsoitumisessa on kyse siitä, että samat palvelut tai tuotteet ovat tarjolla laajasti, niiden tuottavuuteen uskotaan ja organisaatiot ovat samankaltaisia. Esimerkkejä näistä ovat muun muassa S-ryhmältä Prisma tai ravintola Amarillo. Toimintamallit ja M-mallin organisaatiossa on monia erilaisia voitontuottamiskeskuksia, jotka ovat pienempiä yksikköjä, mutta kuitenkin kaikki yhden ison organisaation alla (Clegg, Kornberger & Pirtsis, s. 556) PKO voidaan nähdä tällaisenä M-mallin organisaationa, sillä PKO:lla on hotelleja, ravintoloita, S-marketeja ja muita erilaisia yksikköjä.

-A.T.

Lähteet

Institutionalismi – diasarja (2019), Johtamisen Perusteet –kurssi

Kauppaneuvos Juha Kivelän luento 13.11.2019

Managing Organizational Desing, Teoksessa: Clegg, Kornberger & Pitsis, 2008,  Managing & Oraganizations