5.11. Organisaatiosuunnittelu- & mallit, byrokratian johtaminen, institutionalismi

Torstaina kävimme läpi organisaatioiden malleja ja niitten sisällä toimivaa hierarkiaa, byrokratiaa ja innovaatiota sekä näiden hyödyntämistä ja käyttäytymistä. Luennolla eniten keskustelua herätti innovaatio sekä byrokratia ja sen toimivuus, esimerkkeinä missä se on kannattavaa ja toimivaa taikka päinvastoin.

Parhaiten mieleen jäi luennon alussa katsottu video Charles Leadbeaterin ted talkista, jossa hän puhui innovaatiosta ja luovuudesta sekä kuinka ne ovat kehittyneet ajan saatossa, sekä mitä kaikkea ne ovat kehittäneet ja tuottaneet markkinoille ja kuinka ne nykypäivänä toimivat. Esimerkkeinä hän käytti käyttäjälähtöisestä innovaatiosta maastopyörän kehitystä ja tuontia markkinoille, rap musiikkia ja SMS-viestejä. Leadbeaterin mukaan iso osa luovudeesta on kumulatiivista eikä varsinkaan nykypäivän keksintöjä keksitä tuosta noin vain, vaan ne kehittyvät ajan kuluessa, yleensä vielä monen ihmisen tai jopa kokonaisen yhteisön panoksesta. Nämä myös jakutuvat kahteen eri osaan jossa toisessa tunnistetaan jo alunperin olemassa oleva tietty ongelma tai markkinarako ja ratkaistaan tämä kuten esimerkiksi maastopyörän kohdalla kävi. Toisessa esimerkissä innovaatio luo jo olemassa olevalle tuotteelle uuden käyttötarkoituksen kuten SMS-viestien kohdalla jolloin tele-yhtöillä ei ollut  mitään aavistusta siitä miten viesittely lähtisi yhtäkkiä leviämään teinien keskuudessa ja näin ollen räjäyttävän koko jutun. Tuotetta voidaan myös lähteä alunperinkin rakentamaan yhteisön avulla käyttäjälähtöisesti ja tämä tyyli on erityisen suosittu mm. peli-alalla. Viimeisenä nykyajan esimerkkinä innovaatiosta tuotiin esille  vielä avoin lähdekoodi ja sitä käyttävät ja hyödyntävät tahot kuten vaikkapa linux käyttöjärjestelmä.

Byrokratia oli toinen luennon isoista aiheista ja herätti myös paljon keskustelua. Luennolla kävi selväksi että vaikka byrokratiaan kuuluva tarkka roolitus, tiukat säännöt ja sisäinen hierarkia ovatkin jokseen vanhoollisisiksi pitämiämme arvoja, on tämänkaltaiselle johtamiselle ja rakenteelle edelleen käyttöä nyky-yhteiskunnassa tietyissä tilanteissa. Monella toimialalla se edelleen järkevin ja myös tehokkain muoto organisaatiolle. Suomessa esimerkkejä ovat vaikkapa julkisella puolella ja kuntien organisaatio malleijjaNopeasti katsottuna byrokratia saattaakin näyttää melko yksinkertaiselta mutta esimerkiksi luennolla käydyt Max Weberin ihannemalli 15 byrokratian periaatetta luovat syvyyttä tähänkin näkökulmaan.

- T.L.